BLOGI: Minun tarinani

Tällä kertaa blogin ottaa haltuun Striiban vapaaehtoinen joka kirjoitti mainion raportin tehtävään "Minun tarinani". Mutta ennenkun päästään siihen, pakko hehkuttaa kuinka huisia on ollut saada tällä viikolla niin monta Uutishaukka raporttia. Vihreitten tekemä linjaus kannabiksen laillisuudesta on kirvoittanut paljon keskustelua sekä medianäkyvyyttä. Keskustelua kaivataan, kunhan se osataan tehdä hyvin kaikkia osapuolia kunnioittaen! Allaolevasta kuvasta kiitos eezmeraldalle!

- Taneli / Street Team Crew -

 

 

Minun tarinani


Näin alkuun, mummoni sanoi aina minulle että pysy poika kaidalla polulla ja mitähän tuosta pojasta tulee. Kadun sitä todella paljon etten pystynyt pitämään lupausta mummolleni ja myös osittain itselleni. Päihteiden käyttö alkoi ensiksi minun kohdalla lääkkeiden väärinkäytöllä jonka mukaan tuli alkoholi+lääkkeet. Suljin pois kaikki vähänkin tärkeät läheiset ystävät ja korvasin ne päihteitä käyttävillä henkilöillä. Läheiseni eivät alkuun huomanneet päihteen käytössäni muuta kuin että join paljon alkoholia mutta lääkkeiden sotkeminen vielä siihen lisäksi ei tullut tietoon. Kaveripiirin muuttuminen johti ensimmäiseen huumekokeiluun, kannabikseen. Kokeiluja oli muutamia jonka jälkeen poltin säännöllisesti, tämän jälkeen olin tekemisissä poliisin kanssa. 
En ottanut vieläkään opikseni huumeista vaan siitä alkoi alamäkeni, suoranainen huumehelvetti. Ensimmäiset poliisin kotietsinnät tehtiin asunnolleni, poliisille oli tullut jo merkinnät huumeiden hallussa pidosta. Jouduin sitä ennen osasto hoitoon kun oli tullut kama halluissa sekoiltua. 
Reissu lahdessa sumer upin festareilla meinasi olla minun tarinani loppu. Muistan että pystyin joten kuten kävelemään festarialueelta aamulla pois mutta en muista mitä/mistä sain silloin amfetamiinia ja miten mutta heräsin Mikkelin keskussairaalasta siten että vierelläni oli kaksi poliisia jotka kysyivät nimeäni ja sanoivat että minun verestäni on löydetty amfetamiinia. Hallut olivat niin karmeat että näin olevinaan enkelin vierelläni ja luulin että kuolen. Lääkäri puhui minulle tuolloin että menisin katkaisuhoitoon mutta en suostunut lähtemään, joten jouduin taas uudestaan osastojaksolle. Osastojakson aikaan sama malli jatkui kannabiksen kanssa kun sain vapaa kävelyitä.

Osastohoito jakson jälkeen vaihdoin paikkakuntaa ja siirryin muihin maisemiin sekä jätin kaikki vanhat päihdekaverit. Nyt elämässä on paljon hyviä asioita ja elämälläni on oikea merkitys. Poliisin kanssa ei ole ollut ongelmia ja päihteet ei enää sotke minun arkea. Teen vapaaehtois työtä huumeita vastaan ja olen hyvin kielteinen niitä vastaan muutenkin. Kiitos YAD että saan olla mukana olla tekemässä hyvää ja arvokasta työtä tärkeän asian eteen <3!

- YADin vapaaehtoinen